Hyvä itsetunto, sen olen halunnut lapsilleni mahdollistaa. Oma työni itsetuntoni kanssa on ollut melkoisen pitkä. Kesti 37 vuotta, että olen löytänyt itseni ja uskaltanut myös olla se kuka syvimmilläni olen. Nyt kun tiedän, on paljon helpompaa antaa ja ottaa vastaan ihan kaikkea.
Olen etsinyt vastausta miksi ja kysynyt sitä joka mutkassa, kirjoittanut päiväkirjaa, lukenut tietoa kirjoista ja käynyt terapiassa. Olen etsinyt selityksiä ja lukenut merkityksiä. Olen myös suorittanut elämääni pyrkien täydellisyyteen, sillä luulin, että vastaus on oikein tehdyissä asioissa. Minun olisi ikään kuin pitänyt olla sopivampi, täydellisempi, johonkin muottiin sopiva. Onneksi hain vastauksia ja kysyin jatkuvasti miksi, sillä kaikki se työ on ollut vaivan arvoista. Nyt kun viimein ymmärrän, että oleellista on tehdä oikeita asioita itselleni, enkä vain asioita täydellisesti oikein, antaa minulle mahdollisuuden vapautua.
En kadu mitään, sillä tiedän tehneeni asiat sen hetken tietoisuuden valossa mahdollisimman hyvin, vaan päinvastoin: olen kaikesta kokemastani äärimmäisen kiitollinen. Uskon vahvasti siihen, että elämä tuo eteen juuri niitä haasteita, jotka ovat tärkeitä meidän henkiselle kasvullemme. Ennen kuin esikoiseni syntyi, päätin, että jos joskus saan lapsia, kasvatan lapseni itsetietoisuuden valossa, opetan heitä olemaan rohkeasti omia itseään, jotta he uskaltavat näkyä ja kuulua, rakastaa omaa ainutlaatuisuuttaan. Esiintyminen on ollut minulle aina tärkeä itseilmaisun muoto. Erityisesti tanssi, kirjoittaminen ja puhuminen, jopa laulaminen. Kunhan olen saanut ilmaista itseäni. Tätä taitoa olen opettanut myös lapsilleni: itsevarmuutta esiintyä, näyttää omat kyvyt ja lahjat ulos, olla oma itsensä. Ei ole mitään hävettävää olla sinä.
Nyt kun tiedän miksi, ja rakkaan ystäväni mukaan tiedän jo muka liikaa (jonka kuitenkin kyseenalaistan: onko se mahdollista?!), olen päättänyt selvittää seuraavaksi: miten. Tieto lisää jossain määrin tuskaa, mutta tiedon kautta pystyy murtamaan omaa ajatuskehää ja tämä mahdollistaa muutoksen. Seuraavaksi on ne teot. Teot, joissa tieto näyttäytyy. Ilman tekoja tieto on vain näkymätöntä ja jopa hukkaan heitettyä tietoa. Elämä on valintoja, ja erityisesti tekojen valintoja. Ilman tekoja sitä vain tyytyy olemaan epämiellyttävässä tilassa, väärässä ihmissuhteessa tai kynnysmattona muiden ohjailemana. Meni aikaa, että tajusin ettei minua kukaan pelasta, ellen minä itse. Minun tekoni, minun valintani, minun elämäni.
Rakkaudella KirsiAnnika
Voimaa hyvinvoinnillesi 